Blogi

Empatian merkitys johtamisessa

27.11.2017

Arto Hiltunen puhui lokakuisessa Kasvu Open Karnevaalissa hyvän johtajuuden elementeistä, johtamisen viidestä E:stä.

Arto Hiltunen on elinkeinoelämän vaikuttaja, tietokirjailija ja hallitusammattilainen. Hän teki noin 30-vuotisen uran S-ryhmän johtotehtävissä, viimeksi Helsingin Osuuskaupassa ja HOK-Elannossa ja lopulta SOK:n pääjohtajana.

Lokakuisessa Kasvu Open Karnevaalissa Hiltunen avasi puheensa toteamalla, että yhtä absoluuttista hyvän johtajuuden mallia ei ole - eikä edes voi olla - olemassa. Tämä johtuu siitä, että hyvä johtaminen toteutuu aina suhteessa odotuksiin siitä, mitä hyvä johtajuus on. Näihin odotuksiin vaikuttavat mm. kulttuuri, sen hetkinen tilanne sekä lukuisat muut muuttuvat tekijät. Odotukset hyvästä johtajuudesta ovat siis erilaisia eri tilanteissa.

On kuitenkin olemassa hyvän johtajuuden elementtejä, jotka toimivat monissa eri tilanteissa. Hiltunen on järjestänyt ne Johtamisen viideksi E:ksi.

Ennustettavuus
Hyvän johtajan päätöksenteko ja johtajuus tulee olla ennustettavissa. Tämä tarkoittaa sitä, että johtaja on johdonmukainen, eikä anna ulkopuolisten tekijöiden tai oman työn ulkopuolisen elämän vaikuttaa häneen.
Johtajan ollessa johdonmukainen, johdettavat voivat oppia johtajan ajattelua. Se johtaa siihen, että johdettavat tietävät pienempien päätösten kohdalla, mitä johtaja päättäisi tai ajattelisi asiasta. Näin ollen pieniä asioita ei tarvitse aina kysyä johtajalta, vaan päätökset voi tehdä itse.

Energisyys
Energisyys ei tässä kontekstissa suinkaan tarkoita sitä, että johtaja juoksisi ja hyppisi ympäri toimistoa. Kyse on positiivisesta energiasta, päättäväisyydestä ja päämäärätietoisesta toiminnasta. Liiallinen energisyys (poikkoilu ja asioiden turha viilaaminen) on kuitenkin haitallista kaikille.

Kyse on siis asenteesta, visiosta ja energiasta, joka hehkuu johtajasta ja tarttuu ympärillä oleviin.

Eettisyys
Eettisyys nousee johtamisessa jatkuvasti merkittävämpään rooliin. Eettisyys tarkoittaa vastuunkantoa ja oikeiden asioiden tekemistä. Se on sosiaalista ja ympäristöllistä vastuullisuutta, joka näkyy päivittäisinä eettisten, ihmisläheisten ja kohtuullisten valintojen tekemisenä. Eettisyys ei ole sitä, että tehdään vastuullisuusraportti kerran tai pari vuodessa ja jätetään sen kansioon pölyttymään.

Elastisuus
Tämän E:n voi määritellä myös sanalla joustavuus. Johtajalta vaaditaan kykyä tinkiä henkilökohtaisista tavoitteista yhteisten tavoitteiden eteen. Hyvän johtajan tulee pystyä näkemään kokonaiskuva ja tavoite. Mikäli tavoitteen eteen tulee jokin este, hänellä on kiertotie tai tikapuut valmiina.

Empaattisuus
Empaattisuus on viidestä E:stä se kaikista tärkein ja johon kaikki neljä aiempaa E:tä lopulta johtavat. Tai oikeastaan kaikkiin aiempiin tarvitaan empatiaa.

Monesti empatia ajatellaan muiden ihmisten paapomisena ja kiltteytenä. No, asia ei näin oikeasti ole. Psykologit ovat jakaneet empatiakäsitteen kahteen tyyppiin - affektiiviseen ja kognitiiviseen empatiaan.
Affektiivinen empatia on sitä, että tuntee esimerkiksi toisen ihmisen kärsimyksen ja kokee tarpeeksi vastata siihen sopivalla tavalla. Esimerkiksi itkevän ihmisen pyyntöön saatetaan suostua huomattavasti helpommin kuin ei-itkevän, vaikka ei-itkevä pyytäisi samaa asiaa ja tarvitsisi sitä paljon enemmän kuin itkevä.

Liiallinen affektiivinen empatia ei ole johtajuuden kannalta hyvä asia.

Kognitiivinen empatia on puolestaan välttämättömyys hyvälle johtamiselle. Kognitiivinen empatia on sitä, että johtaja ymmärtää, mitä toisen ihmisen pään sisällä liikkuu. Mitkä ovat ne tekijät, jotka ohjaavat toisen ihmisen valintoja, ajattelua ja sanoja. Hyvän johtajan tulee siis ymmärtää ihmisen käyttäytymisen taustalla olevat syyt ja johtaa jokaista yksilöllisesti.

Miten kehittää empatiakykyä?

Empatiakyvyn kehittäminen on ihmisten toiminnan taustalla olevien tekijöiden ymmärtämisen kehittämistä.

  • Mieti, miksi henkilö toimii tai ajattelee tietyllä tavalla.
  • Perehdy erilaisen taustan omaavien ihmisten ajattelutapaan.
  • Opettele tulkitsemaan tunteiden taustalla olevat syyt. Esimerkiksi viha syntyy epäoikeudenmukaisuudesta ja pelko epävarmuudesta.
  • Kysy, miltä asiat henkilöstä tuntuvat. Ei ole järkeä pelkästään arvailla, vaan myös keskustella henkilöiden kanssa kahdenkesken ja oppia ymmärtämään heitä. Älä kysy pelkästään miten asiat ovat, vaan miltä asiat tuntuvat.

Tässä tiivistettynä avaimet hyvään johtajuuteen! Kaikki alkaa ja loppuu kognitiiviseen empatiaan, joten aloita johtajuuden kehittäminen kehittämällä empatiakykyäsi.


Kirjoittaja

Kimmo Pulkka

Olen jyväskyläläinen copywriter. Minulla on terävä kynä, terävä pää ja lempeä mieli.

Aiheet

Yleinen

Avainsanat

johtaminen


Kommentointi