Blogi

Joukkorahoitus – uusi rahoitusmahdollisuus yrittäjälle

31.10.2016

Maailman ensimmäinen joukkorahoituskampanja nähtiin jo 1800-luvulla, kun Vapaudenpatsas tarvitsi arvoisensa alustan pystyttämiselle.

Jos seuraa talousmedioita, ei ole viime aikoina voinut välttyä törmäämästä termiin ”joukkorahoitus” tai kansainvälisemmin ”crowdfunding”. Ilmiö on ollut vahvasti esillä mitä erilaisimmissa yhteyksissä, ja siitä on uutisoitu myös Nordeaan liittyen. Kerron tästä kohta lisää, mutta palataanpa ensin hieman ajassa taaksepäin.

1800-luvun lopulla New Yorkin kaupungilla oli haaste. Ranskalaiset olivat lahjoittaneet heille hienon patsaan, mutta sille ei ollut paikkaa. Pitkän pohdinnan jälkeen päätettiin kerätä rahaa kaupungin asukkailta ja lopulta monen pienen, jopa vain muutaman dollarin lahjoituksen turvin, alusta saatiin rakennettua ja Vapaudenpatsas voitiin pystyttää nykyiselle paikalleen. Maailman ensimmäinen joukkorahoituskampanja oli viety onnistuneesti maaliin.

Joukkorahoitus ei siis ole uusi ajatus, mutta siitä on viime aikoina tullut varteenotettava rahoitusmuoto. Tätä tukevat internetin tuomat mahdollisuudet rahoituskohteen tietojen jakamiseksi sekä toisaalta sijoitusten keräämiseksi.

Monta tapaa toteuttaa joukkorahoitus

Joukkorahoitusta on monenlaista. Kyseessä voi olla yksinkertaisesti lahjoitus, kuten Vapaudenpatsaan tapauksessa, tai ns. palkkioperusteinen joukkorahoitus jossa sijoittaja saa esimerkiksi kirjan, jonka valmistumista on ollut mukana rahoittamassa. Yrittäjän kannalta kiinnostavampia muotoja ovat kuitenkin laina- ja osakepohjainen joukkorahoitus.

Varsinkin osakepohjaisessa joukkorahoituksessa yrittäjällä on mahdollisuus tehokkaalla tavalla kerätä omaa pääomaa yrityksen taseeseen. Tätä pääomaa voi itsessään käyttää yrityksen toiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen, mutta lisäksi vahvistunut tase monesti mahdollistaa myös lisärahoituksen, kuten pankkilainan, saamisen. Tällä tavalla joukkorahoituksen kautta saadun euron hyöty voi parhaimmillaan olla moninkertainen.

Rahoituksen ohella joukkorahoituskampanja on myös erinomainen markkinointiväline. Rahoituskampanjat ovat kaikkien kiinnostuneiden nähtävillä internetissä ja kampanjaa on helppo jakaa vielä laajemmalle joukolle esimerkiksi sosiaalisen median avulla. Saadakseen täyden hyödyn joukkorahoituksesta yrittäjän kannattaakin satsata viestin levittämiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Joukkorahoitus sopii kaikille toimialoille

Kenelle joukkorahoitus sitten sopii? Toisin kuin ehkä julkisuuden perusteella voisi päätellä, joukkorahoitus ei missään nimessä ole vain peli- tai applikaatiofirmojen juttu, vaan se voi sopia mille tahansa toimialalle. Yrityksen ei myöskään välttämättä tarvitse olla toiminnan alkuvaiheessa. Ratkaisevaa on, että yrityksellä on selvä käyttötarkoitus pääomalle. Tämä tarkoitus on yleensä toiminnan kasvattaminen.

Lisäksi yrityksellä pitää olla hyvä tarina, joka saa sijoittajat kiinnostumaan. On myös hyvä muistaa, että joukkorahoituksessa sijoittaja usein on ns.”’tavallinen ihminen”, joka ei välttämättä hae Supercellin kaltaista arvonsa moninkertaistajaa. Sijoittaja voi yhtä hyvin olla kiinnostunut tukemaan esimerkiksi paikallisuutta, itselleen tärkeää tai lähellä olevaa toimialaa, tai kiinnostus voi juontua mistä tahansa muustakin syystä. Kannattaa siis suhtautua avoimin mielin asiaan, kun miettii oman yrityksen mahdollista soveltuvuutta joukkorahoitukseen.

Joukkorahoitusmarkkinan edistämiseksi Suomeen valmistellaan erillistä joukkorahoituslakia. Lakiehdotus on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja lain odotetaan tulevan voimaan lähikuukausien aikana. Kun laki on astunut voimaan, Nordea lanseeraa ensimmäisenä pankkina oman osakepohjaisen joukkorahoituspalvelunsa. Kerromme lisää palvelusta heti kun aikataulu tarkentuu. Sitä ennen voit tutustua Nordea Crowdfunding -palveluun videolla ja seuraamalla @NordeaCF Twitterissä.

Sebastian Wikström, Nordea
Johtaja, Vaihtoehtoiset rahoitusratkaisut  


Aiheet

Yleinen

Avainsanat

kasvu, joukkorahoitus, rahoitus


Kommentointi