Blogi

Löytyykö pk-yrityksestä konsernikuukkelin unelmaduuni?

15.11.2016

Mikko Hyttinen kehottaa yksilöä pohtimaan omaan, onko tähän asti karttuneelle osaamiselle kysyntää jatkossa varmemmin suuressa mutta kuihtuvassa vai pienessä ja kasvavassa yrityksessä?

Merkittävä taloustieteilijäkolmikko Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä totesi elokuun lopulla valtiovarainministeriölle laatimassaan muistiossa talouspolitiikan suunnasta mm. seuraavaa:

”Suomalaisten yritysten kyky luoda uusia korkean arvonlisän tuotteita ja palveluita on osoittautunut puutteelliseksi. Tämän syitä on vaikea täsmälleen määrittää. Kysymys ei näyttäisi olevan siitä, ettei Nokian ulkopuolella harjoitettaisi T&K-toimintaa tai että pk-yritysten rahoituksen saatavuus olisi yleisesti muita maita heikompaa. Pikemminkin ongelmat liittyvät kykyyn hyödyntää ideoita ja skaalata niitä nopeasti laajaksi liiketoiminnaksi. Syyt voivat osin olla jopa kulttuurisia: omiin kykyihin liittyvää epäilyä, riskinoton kaihtamista, puutteellista kykyä hyödyntää muiden kokemuksia. Mutta osaksi kyse voi olla nopean kasvun vaiheen rahoitusvaikeuksista ja resurssien riittävyyttä koskevista epäilyistä.”

Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2001 - 2012 yritysten työpaikkojen nettolisäys on tapahtunut lähes kokonaisuudessaan pk-yrityksiin. Tällä vuosituhannella suuret suomalaiset yritykset ovat vähentäneet henkilömääriään, erityisesti Suomessa sijaitsevissa toiminnoissaan. Kasvun eväät Suomelle näyttävät olevan pk-sektorilla ja sinne myös taloustieteilijät kaipaavat edelleen lisää kykyä skaalata hyviä ideoita nopeasti laajaksi liiketoiminnaksi. Eräs avainkysymys siis on, kuinka saada houkutelluksi korporaatiotaustaisia, kokeneita ammattilaisia pieniin ja keskisuuriin suomalaisiin yrityksiin kasvua vauhdittamaan. Kysymyksessä on eräänlainen ”Robin Hood -ratkaisu”: otetaan sieltä missä on ja annetaan sinne missä tarvitaan.

Tohtorikolmikon arviot taustalla olevista kulttuurisista syistä voivat olla varsin osuvia: epäilyt omista kyvyistä ja riskinoton kaihtaminen ja toisaalta puutteellista kykyä hyödyntää muiden kokemuksia.

Yksilön kannattaisi omaa uraa miettiessään pohtia seuraavaa:

  • Onko tähän asti karttuneelle osaamiselleni kysyntää jatkossa varmemmin suuressa mutta kuihtuvassa vai pienessä ja kasvavassa yrityksessä?
  • Missä riski oman uran arvaamattomista käänteistä itseasiassa on isompi, suuressa vai pienessä yrityksessä?
  • Missä pääsen enemmän vaikuttamaan yrityksen menestykseen ja sitä kautta omaan tulevaisuuteeni?
  • Millaisessa yrityksessä voisin todennäköisimmin kehittää osaamistani sellaiseksi, että sillä olisi arvoa myös tulevaisuudessa?
  • Kannattaisiko ottaa aloite omiin käsiin ja loikata sinne, missä kasvua ja mielenkiintoisia ja arvokasta osaamista kartuttavia töitä on näköpiirissä?

Kasvua tavoittelevan pk-yrityksen kannattaisi huomioida seuraavaa:

  • Kannattaisiko kasvun eväitä hakea ennakkoluulottomasti myös korporaatiotaustaisella osaamisella?
  • Voisiko siten saada tarvittavan osaamisen lisäksi hyviä tyyppejä ja diversiteettiä organisaatioon?
  • Voisiko kasvun rahoitus helpottua, kun tiimi täydentyisi tarvittavalla osaamisella?

Onnistunut kohtaanto on tässäkin kohtaa kahden kauppa: kasvuyrityksen on osattava hakea kasvuun tarvittavaa osaamista ennakkoluulottomasti ja suuremmassa yrityksessä kokemusta hankkineen kasvun osaajan on nähtävä myös kasvavat pk-yritykset kiinnostavana vaihtoehtona.


Kirjoittaja

Mikko Hyttinen

Mikko Hyttinen vetää Sitrassa Työelämän taitekohdat -avainaluetta, jonka tehtävänä on uudistaa työelämän toimintamalleja paremmin sopiviksi talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin sekä tulevaisuuteen. Avainalueella muun muassa kehitetään uusia tapoja toimia, jotta työ löytää helpommin tekijänsä ja tekijä työnsä. Tavoitteena on, että tehdyn työn määrä Suomessa kasvaa, korkean lisäarvon työn osuus säilyy suurena ja koettu hyvinvointi lisääntyy.


Kommentointi