Blogi

Marko Seppä: “Henki oli alusta saakka poikkeuksellinen”

15.9.2016

Kasvu Openin sparrausprosessi on sovellettu Marko Sepän kehittämästä Kasvun Kiitorata -metodista. Sepän metodin perusidea on tuoda samaan aikaan koolle eri alojen huippuasiantuntijoita, joiden intensiivisen sparrauksen lopputuloksena voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti yrityksen tilannetta.

Kiitorata-metodin lähtökohdat

Kiitorata-metodissa kohteena on kasvuyritys, joka on väistämättä murroksessa. Juuri silloin hyvät neuvot ovat kalliit.

Sepän keskeisen idean mukaan prosessissa pyritään löytämään kasvuhaluisille yrityksille uusia kanssayrittäjiä ja “osaamissijoittajia” – sitä, että yritys saa kasvunsa tueksi täsmäosaamista ja laajenevan omistuspohjan.

Omaperäistä menetelmässä on se, että siinä käydään läpi liiketoiminnan keskeisimmät osa-alueet: Tuotteistaminen / markkinointi, tiimi / johtaminen, kasvurahoitus ja juridiset kysymykset, sillä ne kaikki liittyvät toisiinsa. 

Metodin kirkastumisen taustalla on kolme laajempaa kehityskulkua Sepän henkilökohtaisessa elämässä. Ensimmäinen on hänen kymmenen vuoden uransa pääomasijoittajana Venäjän ja Baltian markkinoilla vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa 1990-luvulla.


“Joitain asiantuntijoita kannattaa ottaa yritykseen mieluummin osakkaina kuin konsultteina.”


—Opin, miten välttämätöntä kansainvälisen bisneksen kannalta on kyetä yhdistämään erityyppisiä yrityksiä, liiketoimintaosaajia ja resursseja yli rajojen. Yrityksillä on oltava laajentuva omistajarinki, koska joitain asiantuntijoita kannattaa ottaa yritykseen mieluummin osakkaina kuin konsultteina, Seppä painottaa.

Kasvu Openin sparrausmetodiikkaan kuuluvan Kasvun Kiitoradan perusidea kehkeytyi Sepän johtaessa e-Business Research Center eBRC -tutkimuskeskusta Tampereen yliopistossa.


Kuvassa Marko Seppä.

—Minulla oli vapaus tehdä, loistava tiimi ja saimme tukea oikeilta henkilöltä. Sen jakson päätteeksi pilotoitiin Kasvun Kiitorataa ensimmäisen kerran isommin Finlandia-talossa vuonna 2006, Seppä kertoo.


Kasvu Open alkaa muotoutua

Kolmas merkittävä ajanjakso oli Sepän kasvuyritystoiminnan kutsuprofessuuri Jyväskylän yliopistossa 2007–2011. Professuuri oli ensimmäinen lajissaan, kokeilullinen ja villi, sillä se ei sijoittunut minkään oppiaineen alaisuuteen. Sama kuvio toistui: Seppä sai vapaat kädet, hyvien ihmisten tuen ja onnistui jälleen kokoamaan huipputiimin oikeana kätenään kauppatieteiden tohtori Mari Suoranta.

—Silloinen rehtori Aino Sallinen antoi eräänlaisen lähetyskäskyn: Think Big, Seppä muistelee.

Konkreettisina tavoitteina oli lisätä yliopiston ja yritysten välistä yhteistyötä, hankkia kauppakorkeakoululle ulkoista rahoitusta sekä innostaa opiskelijoita yritystoimintaan yli tiedekuntarajojen. Tavoitteissa onnistuttiinkin hyvin pitkälti, kun Seppä yhdessä UC Berkeleyn ja IIT Kharagpurin kollegojensa kanssa loi välineeksi Global Venture Labin. Sen puitteissa kasvuyrittäjyyden uudenlaista luomista ja tukemista testattiin käytännössä ja laitokselle virtasi rahaa. Global Venture Lab palkittiin muun muassa kauppakamarien valtakunnallisella Korkeakoulujen Vuoden Yrittäjyysteko palkinnolla 2008.
 

Ajan henki yliopistolla muuttui nopeasti. Kasvuyritystoiminnan kehittämiselle piti löytää uusi alusta.
 

Ajan henki yliopistolla Sepän mukaan kuitenkin muuttui nopeasti. Paine keskittyä vain perinteisten oppiaineiden tieteelliseen tutkimukseen ja kaiken niin sanotun “rönsyilyn” kitkemiseen kasvoi 2010–2011. Kasvuyritystoiminnan kehittämiselle piti löytää uusi alusta. Ratkaisu löytyi Keski-Suomen kauppakamarista, joka päätti Sepän aloitteesta perustaa kasvuyritysvaliokunnan.

—Vuoden 2010 lopussa valiokunta istui ensimmäisen kokouksensa. Kaikki jäseniksi kutsutut halusivat ehdottomasti mukaan. Henki oli alusta saakka poikkeuksellinen, Seppä kertoo innostuneesti.

Seppä veti itse Kasvu Openin ensimmäisen kilpailukauden ja järjesti kahtena vuonna finalisteille Kasvun Kiitoradan ja sijoittajatapaamisia Piilaaksossa. Hän korostaa, että kasvuyritysvaliokunnan ansiosta Kasvu Open -prosessi sai sen mitä tarvittiin: Optimaalisen kotipesän, resurssit turvata jatkuvuus sekä kehittämiseen ja kasvattamiseen sitoutuneet ihmiset ja yrityskumppanit.

Alkoi pikkuhiljaa hahmottua se, mikä nykyisin tunnetaan Kasvu Openina, läpi Suomen levittäytyneenä pk-yritysten kasvun sparrausohjelmana.


Kirjoittaja

Jaana Siljamäki

Kirjoittaja toimi Keski-Suomen kauppakamarin ja Kasvu Openin viestintäpäällikkönä 2016–2017.
Twitter: @JaanaSi
LinkedIn: Jaana Siljamäki


Kommentointi

Kasvu Open Karnevaali 2019

Tervetuloa Suomen positiivisimpaan kasvuyritystapahtumaan Jyväskylään 23.—24.10.2019

Lue lisää ja tule mukaan