Blogi

Mikä on kasvustrategiani – voisiko se olla yrityskauppa?

15.12.2016

Vastausta tähän kysymykseen pohtii moni yrittäjä. Lähtisinkö laajentamaan bisnestä uusille aloille tai markkinoille, yritänkö saada lisämyyntiä nykyisille asiakkaille? Keinoja on monia. Toki haastavuustaso vaihtelee.

Vaikuttaa siltä, että monesti yrityskauppa voisi olla ihan varteenotettava vaihtoehto kasvustrategian toteuttamiseen: valmiin liikevaihdon ja asiakaskunnan hankkiminen sekä synergioiden saavuttaminen. Vaikuttaa myös tilastojen valossa siltä, että kasvu yrityskaupan kautta kiinnostaa. Vaikka investointihalukkuus johtuen kilpailuympäristön haasteista junnaa muuten melko alhaisella tasolla, on yrityskauppavolyymi ollut ilahduttavasti kasvussa jo kolmatta perättäistä vuotta. Uskoisin, että kasvun taustalla on patoutunutta kysyntää/tarjontaa. On hyväksytty ns. ”uusi normaali” ja sen mukanaan tuomat realiteetit. On aika toteuttaa suunnitelmia.

Edellisen kerran yrityskauppamarkkinalla oli näin paljon aktiviteettia ennen vuoden 2008 finanssikriisiä. Rehellisyyden nimissä, tuolloin markkina oli ylikuuma. Myös rahoittajat olivat tuolloin rahoittamassa yrityskauppoja, nyt tarkastellen hieman epänormaalein ehdoin: monesti luottoajat olivat ylipitkiä, hinnoittelu ei vastannut riskiä ja omarahoitusosuudet olivat kovin matalia. Ehkäpä perusterveet luotonannon fundamentit olivat hieman hakusessa. Kuten tiedämme, mm. tästä syystä aiheutui monessa maassa varsin suuria ongelmia. Suomessa selvisimme tästä ensimmäisestä aallosta melko pienin kolhuin. Ongelma on, että vahvaa talouskasvua ei vain näytä olevan edelleenkään näköpiirissä.  

Tätä kirjoitettaessa Nordea Pankki ennusti taloutemme olevan eräänlaisessa huipussaan, ja tulevana vuonna vientikauppaan liittyy taas suuria kysymysmerkkejä johtuen isojen investointihyödykkeiden kysynnästä, joiden ennustetaan laskevan. Tämähän on sitä kauppaa, jota suuryrityksemme tekevät. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus Suomen viennistä on noin 15 prosenttia. Vaikka pk-yritysten suhteellinen osuus on jatkuvasti noussut, ei se ole riittänyt kompensoimaan kokonaisviennin laskua. Edelleen huomionarvoista on, että työllistäminen on viime vuosina tapahtunut pääosin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Haasteena meillä Suomessa vaikuttaa olevan yrityskantamme koostumus. Väestöpohjaan nähden meillä on paljon suuria yrityksiä ja aivan pieniä yrityksiä. Suomen talouskasvun odotukset kohdistuvat kuitenkin tällä hetkellä keskisuuriin yrityksiin. Kilpailijamaihin verrattuna keskisuurten yritysten osuus koko yrityskannastamme on pieni. Positiivista on, että yrityksissä on nyt hyvää tsemppiä vientipanostuksiin. Monissa tapauksissa liike kohti uutta kytkeytyy yrityskauppaan tai omistajanvaihdokseen.

Me finnveralaiset rohkaisemme omistajia miettimään yrityksen arvoa pitkällä tähtäimellä. On tärkeää valmistautua myymiseen hyvissä ajoin ja tunnistaa oikea hetki. Koko yhteiskunta hyötyy, kun yrityksistä löytyy halukkuutta kasvaa, mutta ratkaisut ovat aina omistajan käsissä. Onko halua riskinottoon, onko kunnianhimoa? Omistajuudella on suuri merkitys.

Rahoitustarpeessa kannattaa ottaa meihin yhteyttä. Tehtävämme Finnverassa on mahdollistaa uutta ja myönteistä pk-sektorin dynamiikkaa. Etukäteen on turha miettiä liian teknisesti, mikä toimisi parhaiten, sillä mahdollisuuksia on monia. Autamme sinua löytämään oikean. Kannattava liiketoiminta ja terve rahoitusrakenne ovat olennaisia ohjaavia tekijöitä.


Kirjoittaja

Markus Laakkonen

Aluejohtaja, Etelä-Suomi, Finnvera


Kommentointi