Blogi

Smart City, Smart Living - Mitä ”Smart” oikeastaan tarkoittaa?

11.9.2017

Kirjoittaja Mika Kaitaikko kysyy, onko älykkään kaupungin tai asumisen tai ratkaisun älykkyys määrittelykysymys, vai onko se itse asiassa jotakin, mitä asuja tai palvelun käyttäjä kokee lisäarvona, hyötynä… älykkyytenä?

Julkaisin reilu kuukausi sitten ensimmäisen LinkedIn – kirjoitukseni, teksti oli minulle epätyypillisesti varsin lyhyt:” I more and more get concerned when I hear a term "Smart City". The question coming to my mind is that does the "Smartness" come to the City ... or to the Living (referring to the term Smart Living) by definition ? Or by experience !” Vapaasti suomentaen koko teksti kulminoituu kysymykseen: ”Onko älykkään kaupungin tai asumisen tai ratkaisun älykkyys määrittelykysymys, vai onko se itse asiassa jotakin, mitä asuja tai palvelun käyttäjä kokee lisäarvona, hyötynä… älykkyytenä?

Voin väittää, että suurin osa erilaisia älykkäitä ratkaisuja tarjoavista tai kehittävistä toimijoista on jo lanseerannut termin ”Käyttäjälähtöinen palvelusuunnittelu”. Usein samaan hengen vetoon mainitaan termejä ”Osallistaminen”, ”Pilotointi”, ”Helppokäyttöisyys”. Jotain on jo opittu, mutta valitettavasti sellaiset termit kuin ”lisäarvo”, ”hyöty” tai ”elinkaari” loistavat liian usein poissaolollaan. Ja minusta tässä ollaan nyt koko asian ytimessä!

Yritysnäkökulmasta käyttäjälähtöisen ratkaisun tekeminen on todella haastavaa. Ennen siirtymistä Jyväskylän kaupungin palvelukseen olen toiminut aika monessa tuotteita ja palveluja kehittävässä organisaatiossa, ja jokaisessa näistä olen jossain vaiheessa osallistunut keskusteluun, jossa on mietitty sitä, mitä loppuasiakas haluaa, joissakin jopa sitä, mitä loppuasiakas oikeasti tarvitsee, eli mikä on palvelun tai ratkaisun tarjoama lisäarvo. Ja yhä haastavammaksi tämä maailma on muuttunut viimeisten parin vuoden aikana, kun toisaalla teknologisen kehityksen vauhti kiihtyy, ja toisaalla me ihmiset ymmärrämme lisää niitä mahdollisuuksia, joita teknologia meille tarjoaa. Käytin muuten ihan tarkoituksella sanoja ”ymmärretään lisää” enkä esimerkiksi ”ymmärretään paremmin”, sillä väitän myös, että joka päivä välimatka teknisten mahdollisuuksien ja meidän ihmisten ymmärryksen välissä kasvaa.

Yhtälailla, älykkään palvelun (tai ratkaisun) kehittäminen pitää ymmärtää myös käyttäjän elinkaaren ”funktiona”. Kaikki ihmiset eivät omaksu uusia palveluja samalla tavalla, johtuen toisaalta ihmisten kyvykkyydestä ylipäänsä omaksua uusia asioita, toisaalta palvelujen sopivuudesta kunkin ihmisen elinkaaren vaiheeseen. Tästä syystä liian nopean johtopäätöksen tekeminen palvelun hyvyydestä tai huonoudesta voi olla typeryyttä: Joskus pitää olla kärsivällinen, kuunnella käyttäjän palautetta ja auttaa käyttäjää ehkä paremmin ymmärtämään myös palvelun kehittämisen syitä ja siitä saatavia hyötyjä: odottaa että käyttäjä on sopivassa elinkaaren vaiheessa palvelun käyttämiseen. Toisaalta, myös palvelulla on elinkaari. Joskus hyväksi havaittu palvelu ei ole sitä enää välttämättä puolen vuoden kuluttua. Tämäkin on hyvä ymmärtää, eikä vain väkisin yrittää ”ajaa uudelleen käärmettä pyssyyn”.

Eli yritys, joka kehittää älykkäitä ratkaisuja ja palveluja tarvitsee menestyäkseen työkaluja kuten kristallipallon ennustamista varten, globaalin ryhmän erilaisia pilottikäyttäjiä palvelujen ja ratkaisujen koestamista varten, reaaliaikaisen palautekanavan käyttäjien kommenttien keräämistä varten, psykologiarmeijan selvittämään milloin loppukäyttäjä oikeasti tarkoittaa sitä mitä sanoo jne… Joku voisi todeta yksinkertaisesti: ”Ei onnistu!”

Eikä tätä tilannetta helpota yhtään se, että yhä useammin kuulemme julkisia mielipiteitä siitä, miten innovatiiviset startupit ja/tai pienet ja ketterät yritykset tulevat pelastamaan suomalaisen elinkeinoelämän ahdingon… Vielä lisää haasteita!

Kolmas väitteeni onkin, että onnistuu ja että haasteet voi ratkaista. Tiukka väite, eikö totta, mutta on minulla perustelujakin:

  1. Yksi tapa lähestyä erilaisia loppukäyttäjiä on tehdä yhteistyötä luontaisten loppukäyttäjäryhmien kanssa. Toiset käyttävät opiskelijaryhmiä, toiset testauspalvelun tarjoajia, mutta yksi hyvä vaihtoehto on myös tehdä yhteistyötä julkisten toimijoiden kuten kuntien, kaupunkien, sairaaloiden jne. kanssa. Nämähän edustavat yleensä riittävän kokoisia otoksia loppukäyttäjiä tietyssä toimiympäristössä, jossa on jo olemassa olevat kaksisuuntaiset vaikuttamis-, keskustelu ja palautekanavat. Ja tämän yhteistyön tuloksena voikin syntyä todennetusti loppukäyttäjälle älykkäitä ratkaisuja, jotka voittavat kilpailun palvelujen ja ratkaisujen alati kehittyvässä maailmassa.
  2. Olen tismalleen samaa mieltä siitä, että startup- ja kasvuyrityksissä on suomalaisen elinkeinoelämän tulevaisuus. Mutta aika harvoin startupit ja/tai kasvavat pk-yritykset onnistuvat yksin. Oleellista on rakentaa älykkäitä arvoverkostoja, joissa toimivilla yrityksillä on kaikilla mahdollisuus päästä jollakin tavalla win-win-tilanteeseen. Eikä tähän tarvita ”veturiyritystä”, vaan kun kaikilla on yhteinen intressi tehdä yhteistyötä, jakautuu yhteistyöhön tarvittavat investoinnit ja niistä saatava hyöty kaikkien arvoverkostossa olevien toimijoiden kesken.

Haastankin nyt yrityksiä älykkäistä palveluista puhumisen sijaan tekemään niitä, kuten me Jyväskylässä #tekosysteemi-hengessä, yhteistyössä ihmisten kanssa, yhdessä toisten yritysten kanssa kansallisille ja kansainvälisille markkinoille!

Ja koska haastan yrityksiä, otan itsekin erittäin mielelläni haasteen vastaan ja osallistun tulevaisuuden tekemiseen.


Kirjoittaja

Mika Kataikko

Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön Smart City -ratkaisujen projektipäällikkö Mika Kataikko kantaa erityistä huolta suomalaisten yritysten liiketoiminnan kannattavuudesta ja kilpailukyvystä, erityisesti kyberturvallisuuden alueella.


Kommentointi

Kasvu Open Karnevaali 2018

Olemalla mukana Kasvu Open Karnevaalissa varmistat oman paikkasi koko Suomen kasvuyritysverkoston kohtaamisessa.

Ohjelmaan tulee tarkennuksia.

Lue lisää ja tule mukaan