Uutiset

Kasvuyrittäjyys vaatii toimintaa

3.9.2014

Kasvu Open -finaalissa on mukana 60 kasvuyritystä, jotka eivät ole luoneet vain huikeaa ideaa, vaan päättäneet myös toimia. Tuomariston puheenjohtaja Pekka Pirttiaho povaa finaalissa oleville yrityksille menestystä.

“Yrityksistä välittyy hyvä draivi. Kaikkia finalisteja yhdistää kasvun nälkä ja tietoisuus siitä, millaisilla askeleilla kasvu on saavutettavissa. On oikeasti mietitty, miten hyvästä ideasta tulee kunnon kasvuliiketoimintaa”, Pirttiaho toteaa ja tarkentaa:

“Pelkkä huikea ideahan ei kasvuun riitä. Olennaista on tunnistaa markkinat: missä asiakkaat ovat, millaisia tarpeita heillä on, onko kilpailijoita. On oltava realistinen ote siitä, mistä eurot syntyvät ja miten ne loppupeleissä hoidetaan kotiin.”

Tuomaristo täynnä konkareita

Finalistit karsittiin 347 yrityksen joukosta. Finalisteista kolmasosa on start-up -yrityksiä, kaksi kolmasosaa uutta kasvua olemassa olevaan yritystoimintaan tavoittelevia. Start-up -yritysten ideoissa painottuvat palvelut ja bitit. Start-again -yrityksissä painopiste on teollisessa tuotannossa, jossa olemassa olevaan tuotantoon on innovoitu uusi toimintamalli.

Mukana on yrityksiä yhden miehen firmasta noin sata työntekijää työllistävään yritykseen. Jokaisella kasvuyrityksellä on yhteiskunnallista merkitystä.

“Aina, kun yksikin henkilö työllistetään, raha lähtee liikkeelle”, Pirttiaho muistuttaa.

Kaikki finalistit menivät seitsenhenkisen tuomariston tiukan seulan läpi. Jokainen tuomariston jäsen arvioi tahollaan yrityksen kasvupotentiaalin ja antoi oman arvionsa jatkoonpääsystä. Sen jälkeen tuomaristo kokoontui yhteen keskustelemaan valinnoista. Pirttiahon mukaan noin 95 prosenttia finalisteista oli alusta lähtien selkeitä jatkoon menijöitä, lopuista käytiin tuomareiden välillä tiukkaakin keskustelua.

“Keskustelut olivat todella antoisia. Jokainen tuomari tarkastelee yrityksen suunnitelmia omasta näkövinkkelistä. Kun tuomaristossa on mukana perheyrittäjyyden konkareita, pörssiyhtiöiden ammattilaisia ja start-up -yritysten pääomasijoittajia, on mielipiteitä yhtä monta”, Pirttiaho pohtii.

Kasvu ei ole vain uuden yrittäjän juttu

Usein kasvuyrittäjyys koetaan vain start-up -yritysten mahdollisuutena. Näin ei kuitenkaan ole.

“Totta on, että kasvu on start-up -yrityksillä usein voimakkaampaa, mutta jo olemassa olevassa liiketoiminnassa on hyödyntämättä valtava kasvupotentiaali. Suomen menestyksen kannalta olisi äärimmäisen tärkeää virittää kasvua jo olemassa olevista yrityksistä, joissa on hyvä pohja valmiina.”

Pirttiaho rohkaiseekin yrittäjiä ottamaan aika ajoin aikalisän päivittäisestä operatiivisesta puurtamisesta ja katsomaan omaa liiketoimintaa helikopterinäkymästä.

“Suomalaisten pk-yrittäjien taakkana on, että kaikki tehdään itse. On tervettä tarkastella ja ideoida toimintaa välillä yrityksen ulkopuolisten kanssa.”

Pirttiahon mielestä kasvuyrittäjyyttä myös mystifioidaan aika ajoin liikaa. Hän toivookin yrittäjiltä enemmän käytännönläheistä maalaisjärkeä – kun suunnitelma on valmis, toimitaan.

“Suunnitelmien kanssa ei pidä jäädä fläppitaulun ympärille pyörimään. Vaikka tuote olisi yrittäjän mielestä erinomainen, ei auta, jos asiakkaalta ei ole kysytty mitä hän tarvitsee tai tuotetta tai palvelua ei edes tarjota asiakkaalle. Liian usein hyvä idea typistyy markkinoille menoon. Kasvu Openin sparraus on yksi väylä saada vahvistusta markkinaosaamiseen”, Pirttiaho pohtii.

Kasvu Open -finaalin ensimmäisenä päivänä tuomaristo seuraa yrityksille Kiitoratapäivistä tutuiksi tulleita sparraustilanteita ja keskustelee sparraajina toimivien myllärien kanssa. Toisen finaalipäivän päätteeksi valitaan kisan lopulliset voittajat.

“Toimivan kasvusuunnitelman esittäminen typistetyssä muodossa korostuu finaalipäivinä”, Pirttiaho vinkkaa.